Jalkapallosta ja postkolonialismista eli kuinka luovuus tapetaan

Se matsi taisi alkaa joskus yhdeksältä aamulla. Jotain hohtoa niissäkin kisoissa kyllä oli. Valuminen unenpöpperöisenä television ääreen vanhempien vasta lähtiessä duuniin. Olin tuona kesänä täysin obsessoitunut. Nauhoitin melkein jokaisen ottelun ja veivasin kasetteja edestakaisin. Ainakin sitä missä Bubi kertoi Gay Shivenin syöksystä hyökkääjän jalkoihin. Muistaakseni alkulohkon peli Kamerunia vastaan. Olin hakannut Championship Manager kolmosta Ipswichillä Matt Holland kapteeninani. Holland paukautti tuossa ottelussa juuri sellaisen maalin, jollaiseksi olin ne aina kuvitellut. Mutta ei minun siitä pitänyt kirjoittaa. Siis mikä matsi alkoi yhdeksältä?

Jälkikäteen ajateltuna se saattoi olla kisojen tärkein yksittäinen ottelu. Asetelma oli päivänselvä. Hallitseva maailmanmestari vastaan kisojen ensikertalainen.Uskomattomassa vireessä oleva Thierry Henry vastaan kuriton länsi-afrikkalainen puolustus. Helppo alku jonka pohjalle olisi hyvä rakentaa. Mutta ei se mennytkään ihan niin. Vastassa ei ollutkaan vuoden 1990 Kamerun. Vastassa olikin kurinalaisesti ja älykkäästi puolustuva ryhmä fyysisesti huikeassa kunnossa olevia pelimiehiä. Se taklasi, repi, rikkoi ja tuntui voittavan joka ikisen kaksinkamppailun kentällä. Ottelun ratkaisu kuvasi hyvin tuota Senegalia. Youri Djorkaeff jää pelleilemään pallon kanssa puolessa kentässä ja senegalilainen riistää sen häneltä pois ja lähettää vauhtiin elämänsä turnauksen tuona kesänä pelanneen El Hadji Dioufin. Diouf voittaa helposti juoksukilpailun Frank Leboufia (ei, minäkään en tiedä miksi, liittyisiköhän johonkin valkoisten miesten kiintiöön maajoukkueessa) vastaan ja pelaa pallon maata pitkin vitosen rajalle. Petit ja Barthez sähläävät keskenään ja sekava tilanne päättyy Papa Bouba Diopin jyrätessä pallon verkkoon. Tuo maali on yhdistelmä voimaa, nopeutta ja tahtoa. Se on myös eräänlainen käännekohta afrikkalaisessa jalkapallossa.

Maalia seurannut tuuletus on juuri sitä, mistä afrikkalainen jalkapallo on perinteisesti ollut tunnettua. Tuona kesänä junnupeleissä kaikki tanssivat kulmalipulla maalintekijän pelipaidan ympärillä. Iloista, hauskaa ja pikkuisen hölmöä. Muuta hölmöä siinä Senegalin joukkueessa ei kyllä ollutkaan Ja se muutti käsityksiä afrikkalaisesta jalkapalloilijasta. Ghanassa jalkapalloakatemiaa pyörittävä Tom Vernon puhuu Papa Bouba Diop-mallista. Papa Bouba Diop on lähes kaksimetrinen lihaskimppu jota vertailtiin kisojen jälkeen yhteen sukupolvensa tärkeimmistä pelaajista, Patrick Vieiraan. Nähtyään Senegalin menestyksen eurooppalaisseurat halusivat kaikki löytää oman Papa Bouba Diopinsa. Niin loistavasti kuin Senegal pelasikin, sen nähtiin olevan suurelta osin joukkueen ranskalaisen valmentajan, Bruno Metsun ansiota. Olihan hän keksinyt uuden ”käyttötavan” länsi-afrikkalaiselle pelaajalle. Afrikkalaiset jalkapalloilijat nähtiin nyt fyysisesti loistavina pelaajina, joita tarvitsi vain osata peluuttaa oikein.

Vuoden 2002 MM-kisoja ennen Länsi-Afrikasta oli tullut harvoin varsinaisia pelintekijöitä. Kisojen jälkeen heitä ei tullut ollenkaan. Eurooppalaiset seurat noukkivat fyysisesti vahvat yksilöt riveihinsä ja jättivät taidokkaat raakileet kotimantereelleen. On varsin ilmeistä että Eurooppaan löydetyistä pelaajista tuli parempia. Harjoitusolosuhteet ja mahdollisuudet saada ammattimaista valmennusta ovat valtavan erilaiset. Jay-Jay Okochaa voidaan oikeastaan pitää viimeisenä suurena länsi-afrikkalaisena pelintekijänä. Vuosi 2002 on toisellakin tavalla merkittävä afrikkalaisessa jalkapallossa. Silloin nimittäin pidettiin viimeisimmät Afrikan mestaruuskilpailut jotka voitti länsi-afrikkalainen maa. Tuon Kamerunin mestaruuden jälkeen kisat on järjestetty neljä kertaa. Voittajaksi on selvinnyt kolmesti Egypti sekä kerran Tunisia.

Kyseessä on vain osittain sattuma. Samalla kun länsi-afrikkalaisesta jalkapallosta katosivat pelintekijät, katosi siitä nimittäin myös luovuus. Samalla Pohjois-Afrikan joukkueet ovat profiloituneet nimenomaan luovien pelaajien kasvattamisessa. Karim Ziani, Mohamed Zidan, Mohamed Aboutrika ja Sofiane Feghouli toimikoon esimerkkeinä. Parhaiden afrikkalaisryhmien kohtaloksi on koitunut viimeisissä MM-kisoissa maalipaikkojen luomisen vaikeus. Norsunluurannikko on tästä hyvä esimerkki. Se pelasi Etelä-Afrikan MM-kisoissa todella hyvin Portugalia vastaan. Se puolusti aggressiivisesti ja järjestelmällisesti eikä päästänyt Portugalia yhteenkään oikeaan maalipaikkaan koko ottelussa. Ongelma vain oli ettei se luonut itsekään yhtään tekopaikkaa. Sillä ei ollut pelaajaa joka olisi avannut vastustajan puolustuksen millintarkalla pystysyötöllä. Yaya Toureta voisi ehkä sellaiseksi harkita, mutta hänenkin vahvuutensa liittyvät enemmän pallon ylös kuljettamiseen. Norsunluurannikko jäi tasapeliin Portugalia vastaan ja tippui alkulohkosta.

Afrikan mestaruuskilpailut alkoivat lauantaina. Selvinä ennakkosuosikkeina kilpailuun lähtevät jälleen Norsunluurannikko ja Ghana. Voi kuitenkin olla että ne törmäävät jälleen seinään, kun vastaan asettuu joku hyvin organisoitu vastahyökkäysporukka. Norsunluurannikko oli jo lähellä. Se niukasti kaatoi Sudanin Didier Drogban puskumaalilla. Entäs Senegal? Sillä on riveissään ehkä Afrikan historian nimekkäin hyökkäyskalusto. 15 maalia tämän kauden Valioliigassa Newcastlelle iskenyt Demba Ba, samaan seuraan kisojen jälkeen siirtyvä Papiss Cisse, Ranskan liigan maalikuninkuuden viime kaudella voittanut Moussa Sow ja Marseillen entinen huipputähti Mamadou Niang. Käsittämättömän yksipuolisen ja mielikuvituksettoman hyökkäyspelin tulos oli 2-1 tappio piskuiselle Sambialle.

Mainokset
Kategoria(t): Jalkapallo. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Jalkapallosta ja postkolonialismista eli kuinka luovuus tapetaan

  1. ilpo sanoo:

    Aika hyvin ennakoitu Afrikan mestaruuskisoja :ylos:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s