Kirjoittajan arkistot: tresjoli22

Tölkki sihahtaa auki ja Antti Muurinen nostaa sen huulilleen. Suomen mestari. Taas. Poskelleni vierähtää yksinäinen kyynel. Onko se nyt ohi? Oliko tämä viimeinen kerta? Ja miksi se tuntuu niin uskomattoman haikealta? Kun Muurinen vuonna 2005 sai potkut maajoukkueen päävalmentajan paikalta, … Lue loppuun →

Entisen urheilijan vartalo, tuliterä tuulipuku ja lenkkarit jostain 90-luvun alkupuolelta, luultavasti ajalta jolloin hän vielä pelasi ammatikseen. Kylttiä ei tarvittu, tunnistin miehen samantien. Tai en niinkään miestä, vaan ajatuksen miehestä. Oltuaan tarpeeksi monta kertaa samassa tilanteessa pienet pinnalliset erot rupeavat … Lue loppuun →

Olin ehkä 14-vuotias kun luin Nick Hornbyn Uskollisen äänentoiston. Se kertoo levykaupan omistajasta joka käyttää kaiken aikansa tehden top 5 -listoja erilaisista asioista luuserikavereidensa kanssa. Ajatus vetosi minuun suunnattomasti, rakastuinhan keräilyyn ja listaamiseen jo pienenä. Tein vihkoihin sarjataulukoita mielikuvitusmatsieni tuloksista, … Lue loppuun →

Melkein joka lauantai nykyään. Viimeiset pelit alkavat joskus yhdentoista pintaan ja kun on rypenyt aamupäivästä asti saamattomuudessaan juoden itsensä lievästi herkkään tilaan halvalla chileläisellä punaviinillä, rupeaa illan surkea kokonaiskuva pikkuhiljaa piirtymään seinille. Seinille, joiden kuuluisi viimeistään kahdeksan tunnin yksinäisen maalittomien … Lue loppuun →

“And if there was probably a childhood trauma that I had other than the Dodgers leaving Brooklyn, which if you think about it is a reason why some of us are imbued with a cynicism that we never recovered from. … Lue loppuun →

Rankkasade piiskaa linnan harmaita muureja. Pisaroiden taukoamattoman kohinan pysäyttävät vain ylhäältä sinkoutuvat pahaenteiset salamat, jotka räjäyttävät taivaan hetkeksi kirkumaan tuhannen mestatun miehen, naisen ja lapsen äänellä. Vaan ennenkuin kukaan kuulee tuon kostonhimoisen rääkäisyn, sateen tasainen naputus vaimentaa jälleen äänet ja … Lue loppuun →

Yhdistelmä välinpitämättömyyttäni ja hajamielisyyttäni on johtanut minut opiskeluvuosinani varsin usein tilanteeseen, jossa saavun kokeeseen tai tenttiin ilman sen tekemisessä tarvittavia välineitä. Koska häveliäisyyteni ei salli minun lainata koulutovereiltani kuin kaikkein tärkeimmät, joudun usein aloittamaan kokeeni vetämällä vapaalla kädellä koepaperin reunalle … Lue loppuun →

Un artiste n’est un artiste que grâce à son sens exquis du beau, — sens qui lui procure des jouissances enivrantes, mais qui en même temps implique, enferme un sens également exquis de toute difformité et de toute disproportion Germaine … Lue loppuun →

Oletko koskaan käynyt Kruunuvuoren huviloilla? Et? Hyvä. Älä käykään. Ne ovat salaisuus, yksi Helsingin huonoiten varjelluista. Laajasalon öljysataman pohjoispuolella kohoavat (ja nyt jo vähemmän kohoavat) huvilat toimivat 50-luvulla Suomen Kommunistisen Puolueen virkistystiloina. Ilmassa väreilevän, veljellisen proletaarisen ja ehdottoman fasisminvastaisen, hengen … Lue loppuun →

Pettureita. Iljettäviä, selkäänpuukottavia pettureita minne ikinä katseeni kääntyykin. He luulevat etten huomaa, mutta minä tiedän kaiken. Kuulen heidän kuiskauksensa, näen heidän vaivihkaiset katseensa. Pitävät minua vainoharhaisena hulluna. Omat mieheni. He eivät ymmärrä vastuuta jonka kannan. Yksikin harha-askel tässä jumalan hylkäämässä … Lue loppuun →