Viisasten kivi

Rankkasade piiskaa linnan harmaita muureja. Pisaroiden taukoamattoman kohinan pysäyttävät vain ylhäältä sinkoutuvat pahaenteiset salamat, jotka räjäyttävät taivaan hetkeksi kirkumaan tuhannen mestatun miehen, naisen ja lapsen äänellä. Vaan ennenkuin kukaan kuulee tuon kostonhimoisen rääkäisyn, sateen tasainen naputus vaimentaa jälleen äänet ja huuhtoo mukanaan tämän pahuuden linnakkeen verisen historian. Sisältä, jostakin valtavien holvien, narisevien ovien ja loputtomien käytävien kätköistä, kantautuu neljän miehen kolkko nauru. Jos onnistut väistämään myrkylliset nuolet, ratkaisemaan kryptanvartijan arvoitukset ja kesyttämään kolmipäisen jättiläishämäkin, saatat päästä näkemään vilaukselta nuo kaapuihin sonnustautuneet ihmishirviöt. Täällä kokoontuu maailman jalkapalloeliitti.

”Tervetuloa, veljet!”, aloittaa Ensimmäinen julistuksensa, ”Nostakaamme malja vastustajiemme epäonnelle, vihollistemme kärsimykselle ja veljeni catering-firmalle, jonka tarjoilusta olemme tänään nauttineet”. Valtavan pöydän neljässä kulmassa miehet nostavat kultaiset pikarinsa ilmaan riemukkaan ”FI-FA!” huudon saattelemana ja antavat huuliensa koskettaa laavan lailla pohjattomasta maljasta purkautuvaa punaista nestettä. Vain puhtain vastasyntyneen tyttölapsen veri on tarpeeksi hyvää näille miehille. ”Siirtäkäämme ajatuksemme bakkanaaleista ja orgioista nyt hetkeksi vakavampiin asioihin. Edessämme on tänään vaikea ja vaativa tehtävä, eikä aikaa ole hukattavaksi”. Nyt seisomaan nousee Toinen: ”Tiedämme hyvin mitä pelissä on! Jokainen meistä olisi valmis myymään sielunsa Pimeyden Ruhtinaalle jos se auttaisi ratkaisemaan edessämme seisovan dilemman, mutta me kaikki olemme sen jo antaneet vastineeksi taidoistamme kentällä. Paitsi sinä, sveitsiläinen”. Ensimmäisen katse kiertää rauhallisesti syyttävät kasvot. Hänen ilmeensä vakavoituu. ”Sinun, ranskalainen, kuuluisi tietää paremmin kuin kenenkään että synnyin musta aukko sieluni paikalla”,  hän jyrähtää ja välähtävä salama valaisee hänen kieron hymynsä. ”Lopettakaamme tämä lapsellinen syyllisten etsiminen. Tänä iltana meillä on tärkeämpää tekemistä. Tänä iltana me, hyvät herrat, pelastamme jalkapallon”.

Miroslav Klose vei Lazion viime keskiviikkona kolmen minuutin pelin jälkeen 1-0 vierasjohtoon Serie A:n kärkikamppailussa Napolia vastaan. Uusinnat näyttivät Klosen pyörähtäneen ilmassa ja lyöneen pallon kädellään ohi Morgan De Sanctisin, mutta tuomari Luca Banti ei nähnyt selvää rikettä pelaajaruuhkan takaa. Lazion pelaajat juoksivat onnittelemaan Klosea, joka ei oikein tuntunut tietävän miten suhtautua tilanteeseen. Kotijoukkue ryntäsi piirittämään tuomaria. Sulateltuaan hetken sekavaa tilannetta Klose teki harvinaisen eleen. Hän kävi lyhyen keskustelun tuomarin kanssa, maali hylättiin ja tilanne jatkui vapaapotkulla. Pelaajat onnittelivat kentällä Klosea tyylikkäästä päätöksestä ja tuomarikin puristi saksalaisen kättä keltaisen kortin sijaan. Kaksi tuntia ja kolme Edinson Cavanin maalia myöhemmin Napoli asteli kentältä illan ainoana voittajana.

Arvostan Klosen elettä. Se oli mielestäni tyylikäs. Silti se pitää osata asettaa kontekstiin. Paine oli valtava. Napolin pelaajat tiesivät täsmälleen mitä oli tapahtunut ja olivat raivoissaan. He antoivat protestoinnillaan Kloselle aikaa miettiä ja tehdä päätöksen. Klose ei ole pyhimys. Peliteoreettisesti ajateltuna Miroslavin päässä ehti varmasti käydä miljoona asiaa. Kuinka paljon hän hyötyisi tästä maalista? Mitä hän menettäisi? Kuinka tärkeä maalin johto tässä vaiheessa tätä ottelua on? Kuinka tärkeä se on tämän pelin voittamiseksi? Kuinka tärkeä tämä peli on mestaruuskamppailussa? Klose päätti että arvostus ja hänen omatuntonsa olivat tärkeämpiä. Voi olla että jos kyseessä olisi ollut kauden viimeinen ottelu ja pelissä olisi ollut mestaruus, päätös olisi ollut toisenlainen.

”Robottipelaaja!”, huutaa Kolmas ja alkaa piirtää ilmaan: ”Minä ohjaan ja se tekee näin ja näin ja näin ja näin ja näin ja näin ja näin ja maali!”. Neljäs katsoo Kolmatta huolestuneesti ja kysyy: ”Katsotko sinä enää jalkapalloa vai teetkö vain mainoksia? Meillä on jo robotti. Se argentiinalainen jonka nimeä kukaan ei tunnu muistavan. Ei. Me tarvitsemme jotain räväkämpää”, hän pysähtyy pohtimaan, ”Minusta ongelma on pelin hitaudessa. Meidän tulisi pyrkiä eroon ajankulutuksesta. Jos meillä olisi vaikka… no, vaikka koulutettu krokotiili kentän laidalla. Joka päästettäisiin aina irti kun joku jää makaamaan? Tulisi varmaan kaveriin liikettä jos ei olisi oikeasti loukkaantunut”. ”Entä jos pelaaja on oikeasti loukkaantunut?”, kysyy hämmentynyt Ensimmäinen. Neljäs kohauttaa olkapäitään.”Ei. Ei, ei, ei. Sen tulee olla jotain viekkaampaa. Jotain hienovaraisempaa.”, pohtii Ensimmäinen. Valo syttyy Toisen silmiin: ”Minä näen sen! Minä tiedän vastauksen!”.

Ajattelen jalkapalloa elämän mikrokosmoksena. Juuri sen mekanismien erheellisyys antaa pelaajalle mahdollisuuden käyttäytyä avoimesti juuri niin julmasti ja ahneesti kuin ihmiset käyttäytyvät. Se paljastaa meistä paljon. Kertoo kuinka paljon olemme valmiita huijaamaan saadaksemme haluamamme. Silti se on monitulkintaista. Jos käyttäydymme itsekkäästi maalitilanteessa, johtuuko se ahneudestamme vai itseluottamuksestamme? Filmatessamme pilkun ajattelemmeko ansainneemme sen kovalla työllämme? Päämäärien voittavan keinot? Arvostan Klosen elettä, mutta minun on mahdotonta vaatia kaikkien toimivan samalla tavalla. En tiedä edes miten itse toimisin.

Kuluneen viikon aikana suomalaisessa jalkapallossa sattui kaksi räikeää tuomarivirhettä. Ne jäivät vaivaamaan minua koska ratkaisut eivät tuntuneet reiluilta. KuPS ja Haka joutuivat kärsimään kohtuuttoman paljon. Mutta jalkapallo, kuten elämä muutenkaan, ei ole reilua. Olemme jatkuvasti muiden ihmisten varassa. En tietenkään tarkoita että hyväksyisin näin valtavan virheen erotuomarilta, mutta ymmärrän sen. Minusta ihmisten, pelaajien ja tuomareiden, erehtyväisyys on osa jalkapalloa.

”Malja uudelle, uljaalle jalkapallolle!”, huutaa Ensimmäinen.

”FI-FA!”, huone vastaa.

”Huomenna kylvämme ensimmäisen siemenen. Ei ehkä ensi viikolla eikä ensi kuussa, mutta pian… pian… koko maailma pelaa…”

Salama hukuttaa miehet hurjaan ulvontaansa.

”… kahdella pallolla.”

Advertisements
Kategoria(t): Jalkapallo. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Viisasten kivi

  1. tällainen muistui mieleen sanoo:

    ”Here is an interesting fact about the right-footed striker: Klose is well known among his fellow players as being just and fair in his play. While playing with Werder Bremen (2004-2007) he appeared to be fouled by the Bielefeld goalkeeper and given a penalty kick. Klose knowing he had not been fouled let the referee know and the call was revoked.”

    • tresjoli22 sanoo:

      Hämärä muistikuva on tästä. Taisi voittaa jonkun Fair Play -palkinnonkin seurauksena.

      Klose vaikuttaa ehdottomasti yhdeltä futiksen ”hyvistä tyypeistä”. Helposti samaan sarjaan voi lyödä ainakin Daniele De Rossin, joka gaziljoonasopimuksista kieltäytymisen lisäksi on kunnostautunut ainakin kerran paljastamalla tuomarille tehneensä maalin kädellä.

  2. Nimetön sanoo:

    Ketkä ne kaksi muuta ovat? P:n ja B:n ohella siis. En ole nukkunut kolmeen yöhön tätä miettiessäni.

    • tresjoli22 sanoo:

      Toinen on jalkapallon ja popkulttuurin suurkuluttajan ratkaistavissa, toisen jätin vielä tahallaan hämärän peittoon. Mahdollisesti tulevia seikkailuja silmällä pitäen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s