Vääristymä

People assume that time is a strict progression of cause to effect, but actually from a non-linear, non-subjective viewpoint – it’s more like a big ball of wibbly wobbly timey wimey… stuff.

EM-kisojen puolivälieräottelu Espanja – Ranska oli kuin Jean-Luc Godardin elokuva. Kahden tunnin ajan tuijotin ruutua ajatellen kaiken näkemäni olevan tyylikkäästi ja hienosti toteutettua elämää suurempaa taidetta, mutta lähetyksen loputtua olin vain masentunut ja pohjattoman tylsistynyt. Masentunut, koska Ranskasta ei ollut tarjoamaan minkäänlaista vastusta hallitsevalle mestarille, ja tylsistynyt koska… niin, miksi? Kaikki Espanjan kentällä tekemähän oli periaatteessa ylimaallisen taitavaa ja kaunista. Enkä kuulu niihin joiden mukaan kaikkien joukkueiden pitäisi pelata riskialttiisti ja omaa maaliaan suojelematta. Keskialueen neppailuakaan vastaan minulla ei ole mitään. Ehkä ongelma onkin laajempi kuin Espanjan pelitapa?

EM-kisojen puolivälieräottelu Espanja – Ranska oli kuin kitarasoolo huonolla progealbumilla. Se oli todiste ajan suhteellisuudesta. Valittaessamme jonkun biisin olevan levyllä liian pitkä, puhumme ihan tosissamme sen olevan kaksi minuuttia liian pitkä. Kuinka lyhyt aika on mahdollista ylipäätään tuntea liian pitkäksi? En osaa sanoa kuinka suuri osa Espanja – Ranskasta oli oikeasti Espanjan syöttelyä keskikentällä ilman aikomustakaan tehdä maalia, mutta ainakin ne osat tuntuivat tuossa pelissä kestävän kaikkein pisimpään. Mutta eivät ne tuntuneet pitkiltä koska niiden aikana ei tapahtunut tarpeeksi. Kyse oli jostain muusta. Jostain paljon synkeämmästä.

.

Jalkapallo, kuten kaikki draama, perustuu länsimaiseen aikakäsitykseen. Siihen jossa asiat etenevät lineaarisesti, eli tapahtuvat järjestyksessä ja johtuvat toisistaan. Se on ainoa syy seurata jalkapalloa. Kellon tikittäessä pelaajat loukkaantuvat, saavat varoituksia ja tekevät maaleja. Nämä asiat muuttavat pelin luonnetta, edistävät sen draamaa. Tästä syystä jalkapallon ensimmäiset viisitoista minuuttia ja viimeiset viisitoista minuuttia ovat erilaisia. Viimeiset viisitoista minuuttia ovat seurausta siitä mitä ensimmäisen 75 minuutin aikana on tapahtunut. Ottelun ensimmäistä varttia ja viimeistä varttia ei voi vaihtaa keskenään, koska ne määrittävät toisiaan.

Aika ei ole lineaarista, se pikemminkin sinkoilee päättömästi joka suuntaan avaruuden äärettömyydessä. Voidaan ajatella että aika ei ole suora viiva, vaan pallo. Monet mysteerisen universumimme tärkeimmistä kappaleista ovat pallon muotoisia. Jalkapalloa pelatessamme siis todennäköisesti potkimme jonkinlaista metafooraa elämälle, maailmankaikkeudelle ja kaikelle. Jalkapalloon tiivistyykin kaikki mitä meidän pitää elämästämme maapallolla ymmärtää: koska aika ei ole lineaarista, sillä ei oikeastaan ole hirveästi merkitystä. Tämä on se kauhistuttava todellisuus jonka jouduin kohtaamaan katsoessani Espanja – Ranskaa. Espanjan täydellinen ylivoima loi eräänlaisen tyhjiön jossa ei ollut merkitystä mitä kentällä oli aiemmin tapahtunut. Ottelua saattoi katsoa 30 sekuntia mistä kohtaa tahansa ja ymmärtää täydellisesti koko kaksituntisen luonteen.

EM-kisojen puolivälieräottelu Espanja – Ranska oli masentava ja tylsä koska se muistutti meitä oman elämämme masentavasta tylsyydestä. Se on kuitenkin kisojen ainoa ottelu jonka aion katsoa toisen kerran. Uskon sen tylsyyden nimittäin maskeeranneen jotain. Jotain paljon synkeämpää. Olen vakuuttunut sen olevan repeämä aika-avaruusjatkumossa. Portaali toiseen maailmaan.

Muistele tarkkaan. Mitä oikeasti muistat EM-kisojen puolivälieräottelusta Espanja – Ranska? Et paljoa, vai mitä? Muistat vain pallon siirtyvän hypnoottisesti edestakaisin. Edestakaisin. Puolelta toiselle. Edestakaisin. Ylös ja alas. Uudestaan ja uudestaan. Edestakaisin. Uskon kyseessä olleen keino hypnotisoida ottelua seurannut yleisö. Ne hetket jotka tuntuivat pidemmiltä kuin olivat? Ne olivat pidempiä. Niiden aikana tapahtui jotakin. Jokin ylitti rajan. Aion selvittää mitä se jokin oli.

Kädessäni on kolme rannekelloa jotta tiedän kun aika on alkanut vääristymään. Olen juonut muutaman oluen helpottaakseni siirtymää. Mukanani on vesimeloni, kopio Necronomiconista sekä pyyhe. Aina kannattaa tuoda pyyhe. Käynnistän ottelun samaan aikaan läppäristäni ja televisiostani. Tarkoitukseni on tarkkailla ajankulua, havaita hetki jona aika pysähtyy ja portaali aukeaa, ja astua sisään. EM-kisojen puolivälieräottelu Espanja – Ranska oli kuin huono tieteiselokuva. Katsoessani sitä ystävieni kanssa minun oli vaikeaa oikeuttaa heille obsessiotani koko lajia kohtaan.

Nähdään toisella puolella.

Mainokset
Kategoria(t): Jalkapallo. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Vääristymä

  1. J. sanoo:

    Mielestäni tässä on tavoitettu jotain hyvin olennaista. Jalkapallon todellisuus on maaginen, vähän samalla tavalla kuin luonnonuskonnoissa, ja käpertynyt maailmaan, jossa syntymä ja kuolema vuorottelevat, eikä kumpikaan pääse voitolle. Välilä siitä pelin tapahtumien lomassa löytää johdatusta, mutta useimmiten jalkapallo tuottaa pelkkiä pettymyksiä. Olemme alistettuja jalkapallon sääntöjen lainomaiselle orjuudelle: pelin voittaa se, joka tekee eniten maaleja. (Ja yleensä se, joka on parempi joukkue.)

    Länsimaiselle sielulle ykkösjuttu on kautta historian ollut Jeesus Kristus, joka tarjoaa lineaarisen vaihtoehdon, mielekkyyden ja vapautuksen nilkan ympärillä pyörivän pallon vankeudesta. Jalkapallon kilpailuaspekti muuttuu ei-vertailevaksi, pakottomaksi kilvoitteluksi. Tämän ajatuksen varaan koko länsimainen kulttuuri on rakentunut. Siksi esim. Maradona on meille eräänlainen Kristus-hahmo: hän kesytti pallon ja muutti sen kauneutta säteilevällä rakkaudellaan kyyhkyseksi, joka voi laskeutua hetkeksi kenen tahansa keskikenttäpelaajan olkapäälle. Eikä mikään kerro enää meille lajin tuskasta ja toistuvista pettymyksistä tai pelaajien yksityiselämän synneistä, vaan meillä on usko ja toivo hyvän ja kauniin jalkapallon moraaliseen voittoon. Se muuttaa voittamisen ja häviämisen, elämisen ja kuolemisen merkityksettömiksi ja vapauttaa meidät iankaikkiseen rakkauteen, vaikka se olisikin totta vain kentän rajojen sisällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s